Jäin pohtimaan millaista työnohjausta minä haluan tarjota? Millaisia elementtejä minun ohjauksessani on? Mitä toivoisin, että minun ohjauksessani olleet ammattilaiset voisivat sanoa työnohjauksesta, kun yhteistyömme on päättynyt?

Oppia ikä kaikki. Olen aina ajatellut, että elämä on pitkälti oppimista - vähän joka saralla. Ja mitä pidempään ja monipuolisemmin olen saanut kokemusta aina yhtä mielenkiintoisesta ja antoisasta - mutta samalla haastavasta ja alati muuttuvasta ihmistyöstä, sitä vakuuttuneempi olen oppimisen merkityksestä.

Jokaisessa työyhteisössä eri jäsenillä on erilaisia rooleja: noviiseja, konkareita, tukia ja turvia, innovatiivisia nopsajalkoja, rauhallisia kallioita, kehittäjiä ja jarrumiehiä ja monia muita. Parhaassa tapauksessa, turvallisessa työyhteisössä kaikki roolit ovat sallittuja - jopa arvostettuja.

Miten monia rooleja itsellänikin on jo ollut ja missä olen nyt; kokemattomasta ja tiedonjanoisesta noviisista on kuin varkain vuosien varrella kehittynytkin kokenut asiantuntija. Se, jolta kysytään neuvoa vaikeissa tilanteissa ja jonka näkemykseen luotetaan ja sitä arvostetaan. Ihmeellistä.

Tänä maailmanlaajuisena vakauden aikakautena päätin olla rohkea ja lisätä vielä hippusen haastetta itselleni - hypätä epävarmaan, mutta niin houkuttelevaan uudenlaiseen tulevaisuuteen työssä.

Mitä pidempään työelämässä olen ehtinyt olla, sitä selkeämmin alkaa ymmärtää miten merkityksellistä on saada tehdä töitä eri elämänkaaren vaiheissa olevien ihmisten kanssa.

Pohdin tarinan kertomisen ja muodostamisen merkitystä jollain lailla ehjäksi ja loogiseksi kokonaisuudeksi meille ihmisille.