työnohjauksesta ennakoivaa tukea työelämään

Tänä aamuna bongasin hyvän kirjoituksen työnohjaajien ammattilehdessä työelämässä tutkitusta sosiaalisen pääoman merkityksestä. Risto Nikunlaakso on väitöstutkimuksessaan (2024) kiinnittänyt huomiota siihen, miten työelämässä mielenterveyden interventiot sote-alalla on pääsääntöisesti kohdistettu yksilöihin työn sijaan.

Kokemukseni mukaan tätä vaikuttaa tapahtuvan myös sote-alan ulkopuolella.

Psykososiaaliset, kumuloituvat kuormitustekijät, kuten työn vaatimukset, heikko palkitseminen ja alhainen sosiaalinen pääoma nostavat selvästi riskiä mielenterveysongelmien suhteen. Siksi yksilön tilanteen tarkastelu ei yksinomaan riitä, vaan tulisi tarttua useampaan – itse työstä nousevaan kuormitustekijään myös yhteisesti työyhteisönä. Yksilölliseen kuntouttamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat äärettömän tärkeitä. Kuormitusongelmia ei kuitenkaan kokonaisvaltaisesti korjata vain ”napsimalla” yksittäisiä yksilöitä yhteisöstä ja ”korjaamalla” heitä yksi kerrallaan. Vaaditaan monentasoisia toimenpiteitä ja osallistavaa yhdessä toimimista.

Uskallan väittää, että tässä ajassa kuormittuneisuus on aika universaali ilmiö. Niin sote-alalla kuin muillakin aloilla. Kuormitusta tulee työelämästä ja työelämän ulkopuolelta. Ja kuormittuminen vaikuttaa molempiin suuntiin – työelämän ulkopuolelta työelämään ja työelämästä muihin elämänalueisiin.

Yksi helposti saavutettava ja vaikuttava tapa taklata kuormitusongelmia ja lisätä yksilöiden pystyvyyden tunnetta, toimijuutta ja osallisuutta sekä yksin että yhteisönä on työnohjaus. Mielestäni työnohjaus on edelleen ”alikäytetty ja alihyödynnetty” tapa vaikuttaa työtä tekevien ihmisten vointiin, potentiaaliin ja tuloksiin. Sote-alalla työnohjaus on pienelle osalle pakollista, suurelle osalle ei. Sote-alan ulkopuolella työnohjaus käsitteenä on monelle vieras. Usein päädytään lähettämään kuormittunut ihminen työterveyteen. Alalla kuin alalla. Se voi todellakin olla oikea osoite. Muttei välttämättä aina.

Usein se, että työstä nousevia kysymyksiä, tunteita ja kuormitustekijöitä käsiteltäisiin hallitusti ja ohjatusti yksilön ja/tai koko työyhteisön kanssa, voisi toimia kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin kuin moni muu tukitoimi. Erityisesti jos tuki olisi enemmän ennakoivaa ja jatkuvaa, kuin tulipaloja sammuttavaa.

Työssä jaksaminen ja hyvinvointi ei ole turhanpäiväistä diipadaapaa. Hyvin voiva työntekijä ja työyhteisö tuottaa. Se tuottaa innovaatioita, joustavuutta, oppimista, kehittymistä, tulosta.

Ole yhteydessä jos kaipaat kuormanhallintaa muussakin kuin sähköasioissa, muutosta tai keveämpää oloa itsellesi tai työyhteisöllesi. Olet sitten miltä tahansa alalta!

- Janina

Soita 050 5539100 ja mietitään olisiko työnohjaus sopiva tapa edetä ja miten voisin auttaa.